« Takaisin

Turunen, Serja / UEF (väitös 12.8.2016): Matkalla musiikkiin. Fenomenologinen tutkimus peruskoulun 3.–4.-luokkalaisten taidemusiikin kuuntelukokemuksista koulun musiikkikasvatuskontekstissa

Koulun musiikkikasvatuksen tavoitteena on tukea koululaisten arvostavaa ja uteliasta suhdetta monimuotoiseen musiikilliseen maailmaan. Länsimainen taidemusiikki on lasten arkipäiväisessä elämismaailmassa kapea ja vieraanoloinen musiikillinen kaistale, jota koulun musiikkikasvatus on perinteisesti lähestynyt musiikintuntemuksen ja musiikkitiedon näkökulmista.

Tietopohjainen kuuntelukasvatus pikemminkin ylläpitää vierauden tuntua kuin rakentaa siltaa lasten ja taidemusiikin välille, arvioi kasvatustieteen lisensiaatti Serja Turunen väitöstutkimuksessaan peruskoululaisten taidemusiikin kuuntelukokemuksista. Turusen mukaan elävän musiikkisuhteen perusta rakentuu merkityksellisille kokemuksille musiikillisissa kohtaamistilanteissa.

Turunen lähestyy aihetta opettaja-tutkijana ja hakee tutkimuksessaan kokemuksellista otetta taidemusiikin kuunteluun peruskoulun alaluokilla. Tutkimuksen empiirisessä toteutuksessa kolmas- ja neljäsluokkalaiset kuuntelivat lukukauden ajan säännöllisesti taidemusiikkia koulun musiikintunneilla. Oppilaille tarjottiin monenlaisia kuuntelutilanteita, näkökulmia ja lähestymistapoja taidemusiikkiin sekä välineitä kuvata kokemuksiaan kielellisin, visuaalisin ja liikunnallisin keinoin.

Eksistentiaalis-fenomenologisessa tutkimuksessa koululaiset nähdään ainutlaatuisina, holistisina kokijoina. Lapset kokevat musiikkia ajassa ja tilassa, omista lähtökohdistaan, ennakko-oletuksistaan, mielialoistaan ja kehollisista olotiloistaan käsin. Musiikkiteoksia ei tutkimuksessa tarkastella musiikillisena materiana, vaan ne saavat merkityksensä kokemuksissa. Kohdatessaan toisensa kokija ja musiikki menettävät erillisyytensä, jättävät taakseen subjekti–objekti-asetelman ja muotoutuvat kokemuksessa uudelleen.

Musiikin kohtaaminen on tilannesidonnaista ja kokijalähtöistä

Turusen väitöstutkimus osoitti, etteivät ennakkoasenteet olleet muodostuneet läpäisemättömiksi esteiksi lasten ja taidemusiikin välille. Jokainen lapsi löysi lukukauden aikana yhden tai useamman mielekkään ja merkityksellisen tavan kokea taidemusiikkia ja kuvata kokemustaan. Joillekin lapsille kehkeytyi oma, persoonallinen taidemusiikin lähestymistapansa, jonka kautta he sukelsivat musiikkiin kerta toisensa jälkeen. Toiset oppilaista lähestyivät taidemusiikkia joustavasti kulloinkin tarjotusta suunnasta.

Mielekkäälle taidemusiikkikokemukselle ei ole yksiselitteistä reseptiä, vaan musiikin kohtaaminen on aina tilannesidonnaista ja kokijalähtöistä. Tutkimusaineiston lapsia taidemusiikki johdatteli irti arkipäivän tilanteista kohti mielikuvamaailmojen yllätyksiä, kohtaamisia, vaihtelevia tunteita ja tunnelmia. Konkreettisista kuuntelujärjestelyistä erityisesti siirtymät luokkahuoneen ulkopuolelle, heittäytymiset luovaan liikkeeseen ja visuaalisen ilmaisun keinot johdattelivat lapsia merkityksellisiin taidemusiikin kuuntelukokemuksiin.

Turusen mukaan fenomenologisen filosofian tapa tarkastella maailmaa ei ole ainoastaan tutkijan työkalu, vaan myös soveltuva menetelmä taidemusiikin kuuntelukasvatukseen peruskoulun alaluokilla. Oppilaita voidaan ohjata ja tukea ohittamaan ennakkoasenteitaan, heittäytymään kokemusten virtaan ja antamaan tilaa ihmetyksen tunteelle. Kokemuksellinen taidemusiikin kuuntelukasvatus tarjoaa koululaisille ja taidemusiikille tilaisuuksia mielekkäisiin ja merkityksellisiin kohtaamisiin luoden pohjaa lasten henkilökohtaisten taidemusiikkisuhteiden rakentumiselle.

Työn Open Access -julkaisun linkki UEF:n e-julkaisusivuilla