« Takaisin

Niemelä, Marko (TaY): Rovaniemen markkinoiden huvielämä 1880–1930

Rovaniemen markkinat kuuluvat Rovaniemen kaupungin ja koko Lapin alueen keskeisimpiin historiallisiin tunnusmerkkeihin. Väitöshankkeeni sijoittuu kulttuurisen musiikintutkimuksen kentälle ja tarkastelee aihetta kulttuurihistoriallisena ilmiönä äänimaisema- ja mentaliteettihistoriallisesta näkökulmasta.

Tutkimuksessani osoitan, että vuosina 1881–1930 markkinat eivät olleet pelkästään kaupantekoa, vaan myös karnevalistista huvittelua. Rovaniemen markkinat olivat alun alkaen juhlatapahtuma, jolloin suuret ihmisjoukot ja kollektiviiset huvit loivat koko markkina-ajaksi arkisesta elämänrytmistä eroavan ääniympäristön. Tähän auditiiviseen ympäristöön voidaan katsoa kuuluneen kaikki mahdolliset ääniä tuottavat elementit. Ääniympäristö on ympäröivän äänienergian kokonaisuus, joka muuttuu äänimaisemaksi saadessa kulttuurisia merkityksiä. Voidaan sanoa, että markkinoiden aikaan koko Rovaniemi soi. Kirjavan markkinakansan pulina ja nauru, helppoheikkien luistavat mainospuheet, posetiivien kantava ääni, markkinatanssien taukoamaton jytke ja monien muiden äänilähteiden kokonaisuus loi hetkeksi varsin poikkeavan ääniympäristön muutoin hiljaiseksi koettuun kirkonlylään.

Tutkimuskysymykseni on seuraava: millaisia merkityksiä Rovaniemen markkinoiden äänet saivat julkisessa sanassa ja muissa aikalaislähteissä? Ensisijaisesti olen tutkinut ajan pohjoissuomalaista sanomalehdistöä ja sen kirjoituksia rovaniemen markkinoista. Muuta markkina-aiheista aikalaiskirjoittelua- ja tietoa lötyy kaunokirjallisuudesta, elämäkerroista, muistelmista, historiikeista ja laulujen sanoituksista.

On mielenkiintoista, että osa äänimaisemasta koettiin sanomalehdistössä häiritsevänä metelinä ja osa tunnelmaan kuuluvaksi. Rovaniemen markkinat olivat äänekäs kansanjuhla, jonka äänille annettiin suuri merkitys. Massojen meteli sai vallanpitäjien edustajat  varovaisiksi, ja äänen kontrollipyrkimykset nousivat jo varhain esille. Markkinoiden äänimaisema polarisoituukin kahdeksi asennoitumista reflektoivaksi peruslaaduksi, jota tutkimuksessani kutsun mentaliteetiksi; kiellettyjen ja sallittujen äänimaisemien taustalla vaikuttavat valistuksen mentaliteetti ja karnevalismi, jotka eivät kuitenkaan lähteissäkään ilmene täysin ristiriidattomasti. Tätä mentaliteettien kiehtovaa ristiriitaa kuvaakin hyvin erään kirkonmiehen lausahdus: "Kotona mie olen kirkkoherra, mutta täällä oikea ihminen".

Julkaisuja aiheesta:

Neljäs maisema. 1920-luvun Rovaniemen äänimaisema kahdessa Iikka Paavalniemen valokuvassa. Musiikin Suunta 2/2011. Suomen Etnomusikologinen Seura. Helsinki. 2011.

Rovaniemen historiallinen äänimaisema. Raito. Maakunnallinen museolehti 2008: 20–27. Rovaniemi. 2008.

Rovaniemen tanssivat markkinat 1881–1930. Etnomusikologian vuosikirja 19 (2007). Suomen etnomusikologinen Seura. Helsinki 2008.