« Takaisin

Aaltonen, Lari (TaY): Toiseus, eksotiikka ja maailmanmusiikki 2000-luvulla

Olen jatko-opiskelijana Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä ja teen väitöskirjaa aiheenani maailmanmusiikki 2000-luvulla. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. seuraavat: mitä on maailmanmusiikki 2000-luvulla? Mitä pidetään suomalaisena, ja mitä eksoottisina musiikkikulttuureina Suomessa? Minkälaisessa musiikillisessa ympäristössä elämme? Miten musiikillista vierautta tai eksoottisuutta meille myydään ja miksi?

Etnomusikologian alaan kuuluva väitöskirjani käsittelee eri tapausten kautta maailmanmusiikiksi kutsuttujen musiikkityylien markkinoita ja reseptiota, joita tulkitsen toiseuden, etnisyyden ja eksotiikan käsitteiden kautta jälkikoloniaalisessa diskurssissa. Tapauksina ovat syksyllä 2009 ennennäkemättömään internet-suosioon noussut tapaus Pensselisetä; maailmanmusiikin kokoelmavinyylit ja niistä löytyvät suurten löytöretkeilijöiden narratiivit; afrikkalaista musiikkia levittävä blogi Awesome Tapes from Africa sekä suomalaisten maailmanmusiikkiyhtyeiden toiseuden esitystavat. Kaikki tapaukset liittyvät musiikin rooliin etnisyyden esittämisessä ja osallistuvat osaltaan tämänhetkiseen keskusteluun toiseudesta, vieraudesta ja kulttuurien sekoittumisesta.

Tämän päivän Suomessa kysymykset etnisyydestä, kulttuurien sekoittumisesta ja suomalaisuudesta ja sen merkityksestä ylipäänsä saavat paljon tilaa sanomalehdissä, politiikassa ja erilaisilla nettifoorumeilla. Käsityksemme etnisyydestä ja toisaalta "aidosta ja autenttisesta" (kansallisesta) kulttuurista on selkeästi kaventunut ja toisaalta polarisoitunut. Samaan aikaan erilaiset etnisyyden ilmentymät varsinkin populaarikulttuurissa ja -musiikissa läpäisevät kulttuuriamme kuten aina ennenkin. Suomessa tehdyssä ja täällä suositussa musiikissa käytetään erityyppisiä eksoottiseksi koettuja elementtejä, lainataan selkeästi ja tiedostetusti muista musiikkikulttuureista ja ulkosuomalaisia tai maahanmuuttajia soittaa useassa suositussa maailmanmusiikiksikin kutsuttavassa yhtyeessä. Samalla kuitenkin näitä musiikkikulttuureja eksotisoidaan voimakkaasti ja käytetään näitä tunnistettavia, "perinteisestä suomalaisesta musiikista" poikkeavia elementtejä tehosteina, painottaen niiden "vierasta" alkuperää. Toisaalta jotkin suomalaisille uudet tai vähän tunnetut musiikkikulttuurit voivat nousta koko kansan tietoisuuteen ja raivata itselleen sijaa osana yleistä populaarikulttuuria nopeasti vaikkapa huumorin avulla.

Tutkimukseni hyödyntää jälkikoloniaalisia teorioita tavoitteessaan purkaa toiseutta luovia ja ylläpitäviä rakenteita ja pyrkii tuomaan uutta tietoa musiikin ja muiden kulttuurituotteiden roolista suomalaisuuden rakentajana.

Kotisivu