« Takaisin

Palmgren I: tradition lähteillä – Henrik Järven jatkotutkintokonsertti

Henrik Järven taiteellinen tohtorintutkinto tarkastelee Selim Palmgrenin (1878-1951) laajaa pianotuotantoa eri näkökulmista.

Tutkinto raivaa auki umpeen kasvaneita reittejä suomalaisen pianotradition juurille, nostaa esiin unohdettuja henkilöitä matkan varrelta sekä erittelee Palmgrenin pianosävellyksiin sisältyvää taitoa ja esteettistä tietoa.

Ensimmäisessä jatkotutkintokonsertissa tutustutaan Palmgrenin opettajiin ja heidän taustoihinsa. Wegeliuksen kutsumina nämä säveltäjät ja pianistit toivat eurooppalaisen pianistisen tradition Suomeen työskennellessään Helsingin musiikkiopistossa. Konsertin säveltäjänimet ovat Kullak, Jadassohn, Scharwenka, Melcer, Grünfeld ja Busoni. Ohjelmassa on niin ikään Helsingin musiikkiopiston ensimmäisen suomalaistaustaisen pianonsoiton pääopettajan, Karl Ekmanin teos.

Konsertin lopuksi kuullaan Palmgrenin Neljä kappaletta opus 1 sekä läheisen kollegan, Erkki Melartinin Variaatiot opus 2. Nämä kaksi teosta Palmgren itse esitti kevätnäytteessään musiikkiopistossa vuonna 1898. Konsertin yhteydessä esiin nousee myös Palmgrenin opiskelutoveri, mestaripianisti Elli Rängman, joka oli paitsi aikansa johtava suomalaispianisti, myös kokonaisen seuraavan pianistipolven kasvattaja.

Henrik Järvi, piano

Bach-Ekman, Kullak, Jadassohn, Scharwenka, Moniuszko-Melcer, Melcer, Grünfeld, Busoni, Melartin, Palmgren

Lisätietoja konsertista saatte tapahtuman nettisivuilta.

Lisätietoja

Taiteellinen tohtorintutkintoni käsittelee Selim Palmgrenin (1878-1951) laajaa pianotuotantoa. Täydennän ja syvennän käsitystämme Palmgrenista pianosäveltäjänä ja erittelen sävellyksiin sisältyvää taitoa ja esteettistä tietoa. Avaan umpeen kasvaneita reittejä suomalaisen pianotradition juurille ja hahmotan tradition kehittymistä ja sisältöjä sekä pohdin niiden merkityksiä tämän päivän musiikkikulttuurissa.

Ensimmäisessä jatkotutkintokonsertissani esittelen Palmgrenin opettajia ja heidän taustojaan. Konsertissani tuon esiin sen pianistisen verkoston ja vaikutusympäristön, jossa Palmgren kehittyi säveltäjäksi ja pianistiksi. Tuo verkosto toimi samalla suomalaisen pianistisen tradition kasvualustana. Palmgrenin pianosävellykset rakentuivat mannereurooppalaisen pianotradition tukemina, ja hänen sävellyksensä toimivat porttina ja yhteytenä tuohon traditioon tänäkin päivänä.

Tohtorikonserttisarjani toisessa konsertissa keskiössä ovat nuoren Palmgrenin pääteokset pianolle, 24 preludia ja Kevät op. 27. Heijastelen tulkintaani preludeista Tapani Valstan 60-luvun tulkintaan. Kolmannessa konsertissa tarkastelen Palmgrenin pianosäveltäjyyttä suhteessa Schumanniin, Lisztiin, Albeniziin ja Bartókiin. Lisäksi pohdin säveltäjien persoonan ja paikallisen kulttuurin suhdetta yleiseurooppalaiseen traditioon. Neljännen konsertin teemoina ovat pohjoismaisuus ja lied. Viidennessä konsertissa tutkin Palmgrenin sävelkielen muuntumista ja suomalaisen pianistisen tradition murrosta nykyaikaa kohti tultaessa.

Tervetuloa konserttiin!

Yhteystiedot

Henrik Järvi, 040 7167801, henrik.jarvi@uniarts.fi